Verkkokehitys C#:lla

Tässä osiossa saamme johdannon C#:aan. Lisäksi opimme C#-kielen peruselementtejä.

Missä tahansa ohjelmointikielessä joudumme käsittelemään erilaisia tietotyyppejä. Tässä osiossa opimme niistä.

Tässä osiossa käsitellään C#:n ominaisuuksia, jotka auttavat hallitsemaan ohjelman suorituksen kulkua, kuten koodin suorittamista ehtojen perusteella.

Tässä osiossa käsitellään, kuinka toistuvia tehtäviä hallitaan ohjelmoinnissa.

Taulukot ovat olennainen osa mitä tahansa ohjelmointikieltä, sillä niiden avulla voidaan ryhmitellä ja käsitellä suuria määriä samankaltaista dataa. Tässä osiossa opimme taulukoista ja niiden käytöstä käytännön sovelluksissa.

Tässä osiossa perehdytään yhteen C#:n laajimmin käytetyistä ja olennaisimmista ominaisuuksista, eli metodeihin. Lisäksi tarkastellaan niiden käyttötapoja luovien harjoitustehtävien avulla.

Tässä osiossa esitellään keskeiset tietorakenteet, kuten Listat ja Sanakirjat, sekä tiedostojen luku- ja kirjoitustekniikat. Lisäksi käsitellään perustavanlaatuisia virheenkäsittelykäytäntöjä odottamattomien ohjelman suorituksen aikana ilmenevien ongelmien hallitsemiseksi.

Rakenteista ja enumeraattoreista voidaan muodostaa kehittyneempiä tapoja esittää jäsenneltyä dataa. Materiaali esittelee niiden tarkoituksen, havainnollistaa tehokkaan käytön ja näyttää käytännön esimerkkejä.

Olio-ohjelmointi (OOP) esittelee tavan jäsentää ohjelmistoja olioiden ympärille, jotka yhdistävät tietoa ja toiminnallisuutta. Materiaali selittää OOP:n keskeiset periaatteet, havainnollistaa niiden soveltamista ohjelmointisuunnittelussa ja tarjoaa käytännön harjoituksia ymmärryksen vahvistamiseksi käytännön ongelmanratkaisun kautta.

Materiaali laajentaa olio-ohjelmoinnin (OOP) ydinasioita esittelemällä edistyneitä käsitteitä, jotka vahvistavat sekä suunnittelu- että toteutustaitoja. Aiheina ovat olioiden elinkaaren hallinta destruktorien avulla, luokkasuunnittelun tarkentaminen näkyvyysmääreillä, toiminnallisuuden laajentaminen perityillä luokilla sekä metodien ylikuormituksen hyödyntäminen joustavuuden lisäämiseksi. Nämä käsitteet muodostavat perustan vankkojen, ylläpidettävien ja laajennettavien olio-ohjelmistojen rakentamiselle.

Tämä luku tarjoaa syvällisen tarkastelun olio-ohjelmoinnin (OOP) perusperiaatteista. Materiaali painottaa käytännön sovelluksia ja esimerkkien avulla tapahtuvaa oppimista ymmärryksen vahvistamiseksi. Aiemmin esiteltyjä keskeisiä käsitteitä käsitellään yksityiskohtaisemmin ja yhdistetään kattavamman näkemyksen muodostamiseksi olio-ohjelmoinnin suunnittelusta.

Tässä osiossa opimme käyttämään SQL SELECT -lausetta yksittäisen taulukon sarakkeen, useiden taulukon sarakkeiden ja kaikkien taulukon sarakkeiden hakemiseen. Lisäksi selvitämme, miten palautetaan yksilölliset arvot.

Tässä osiossa perehdytään siihen, miten kyselyn palauttamaa dataa voidaan järjestää ja priorisoida ORDER BY -lauseen avulla. Tämä lause sijoitetaan SELECT-lauseen loppuun ja sen avulla tulokset voidaan lajitella yhden tai useamman sarakkeen perusteella joko nousevaan tai laskevaan järjestykseen, mikä mahdollistaa merkityksellisemmän ja helpommin tulkittavan datan esittämisen.

Tässä osiossa opimme, kuinka palautettua dataa suodatetaan SELECT-lauseen WHERE-ehdon avulla. Opimme testaamaan yhtäsuuruutta, erisuuruutta, suurempia ja pienempiä arvoja sekä NULL-arvoja.

Tässä osiossa tarkastellaan, kuinka hakuehtoja voidaan tarkentaa yhdistämällä WHERE-lausekkeita AND- ja OR-operaattoreiden avulla. Lisäksi käsitellään, miten NOT-operaattoria voidaan käyttää tiettyjen tulosten poissulkemiseen.

Tässä osiossa opimme, mitä SQL:n yhteenvetofunktiot ovat ja miten niitä käytetään taulukoiden tietojen yhteenvedossa.

Tässä osiossa opit ryhmittelemään ja hallitsemaan tietoja tehokkaasti. Esittelemme GROUP BY -operaattorin tietojen ryhmittelyyn. Lisäksi opit suodattamaan ryhmiteltyjä tietoja HAVING-operaattorilla.

Opit sisäkkäisistä alikyselyistä, niiden luomisesta ja tehokkaasta käytöstä.

Tässä opit, kuinka yhdistetään useita tauluja, mikä mahdollistaa yhtenäisen taulun käytön ja yksinkertaistaa kyselyiden luomista.

Opi SQL:n tietojen määrittelykielen (DDL) ja tietojen käsittelykielen (DML) perusteet, mukaan lukien kuinka luoda, muokata ja poistaa tietokantaobjekteja sekä kuinka lisätä, päivittää ja poistaa tietoja taulukoissa.

Tässä osiossa perehdytään siihen, mitä .NET on, kuinka kehitysympäristö asennetaan ja kuinka aloitetaan konsolisovellusten tekeminen. Lisäksi opitaan, miten käyttäjältä otetaan syötettä konsolissa interaktiivisten sovellusten luomiseksi.

Tässä osiossa opimme suorittamaan useita tehtäviä samanaikaisesti sovellusten suorituskyvyn ja reagointikyvyn parantamiseksi. Opimme myös lyhyesti, mitä verkkopalvelut ja API:t ovat. Tämä antaa meille johdannon siihen, miten internet ja verkkosivustot toimivat. Lisäksi opimme käyttämään API:eja.

Tässä osiossa tutustutaan tietokantoihin, erityisesti SQL-tietokantoihin ja niiden luomiseen. Käsittelemme tietokantojen rakennetta ja opimme suorittamaan perustoimintoja tietokannoissa. Tämä luku toimii johdantona ADO.NET:iin, joka on .NET-moduuli tietokantojen käsittelyyn.

Tässä osiossa käsitellään perustason CRUD-toimintoja (Create, Read, Update, Delete) SQL:ää käyttäen. Tutustumme SQL-syntaksiin perustasolla ja kertaamme, kuinka kukin SQL-lause toteutetaan C#-koodissa. Vaikka osa sisällöstä voi olla kertauksena edellisestä osiosta, tämä tarjoaa vankan ymmärryksen keskeisistä tietokantakäsitteistä, mahdollistaen sekä SQL- että C#-koodin ymmärtämisen ja itsenäisen kirjoittamisen.

Tässä luvussa käsitellään lisätoimintoja ja -menetelmiä, joilla tietokannan hallintaa voidaan tehostaa. Esimerkiksi useiden SQL-komentojen suorittaminen kerralla tallennettujen proseduurien avulla sekä tietojen noutaminen suuremmissa erissä SQL-tietokannasta DataSet-olion avulla.

Saat johdannon verkkoon ja HTML:ään, mukaan lukien tunnisteiden, elementtien ja attribuuttien merkitys. Tutustu HTML-dokumentin perusrakenteeseen ja verkon lyhyeen historiaan.

Hallitse HTML-merkkauskielen perusteet keskittyen erityistekstin muotoiluun ja luetteloihin sekä niiden merkitykseen sisällön jäsentelyssä HTML-dokumentissa. Syvenny HTML-dokumentin rakenteen yksityiskohtiin ja kehitä tekstin merkkaustaitoja.

Hyödynnä visuaalisen ja auditiivisen sisällön mahdollisuudet web-kehityksessä oppimalla liittämään kuvat, videot ja äänielementit saumattomasti HTML-dokumentteihin. Tutustu erilaisten mediaformaattien sisällyttämisen yksityiskohtiin.

Perehdy tietojen esittämisen ja käyttäjävuorovaikutuksen yksityiskohtiin kattavan HTML-taulukoiden ja lomakkeiden käsittelyn avulla, mukaan lukien taulukkorakenteet, lomakkeiden luominen ja syötekentät. Saavuta osaaminen lomakkeiden syötekenttien toteuttamisessa ja attribuuttien hyödyntämisessä toiminnallisuuden parantamiseksi.

Nosta HTML-osaamisesi uudelle tasolle syventymällä semanttisiin HTML-elementteihin, mikä mahdollistaa hyvin jäsennellyn ja saavutettavan verkkosisällön luomisen. Aloita ensimmäisen verkkosivustosi rakentaminen ja hyödynnä uutta osaamistasi ideoidesi toteuttamiseen.

In this section, we will learn what MAUI is, and how to set up a .NET MAUI application. We will also look at the structure of an MAUI application, and in the end, we will learn how to add some basic elements to our UI. This section will prepare us for the rest of the course where we will be working with more practical concepts.

In this section we will learn about delegates, events and data binding. Using this knowledge we will learn how to make interesting interactive GUI applications.

In this section, we will learn what Threading is and how to use it to keep our applications responsive, and run smoothly while performing resource intensive tasks. We will see how to differs from other similar concepts on C# and what are good practices when implementing Threading in our application. There will also be some interesting tasks to help us in understand this concept on a deeper level.

In this section, we will learn how to make more robust methods, classes and other objects which can work multiple types of input data types, by first learning about Generics and how to implement generic classes, then we will move on to Reflection and how to use reflection for further improving the capabilities of our programs.