Tutustutaan toiseen hyödylliseen Python-operaatioon, joka osoittautuu hyödylliseksi käsiteltäessä merkkijonotietotyyppiä. On usein eduksi poimia merkkejä tietyin välein. Varmista, että tarkastelet esimerkkiä, sillä sanallinen selitys ei välttämättä ole tehokkain tapa ymmärtää ohjelmointikäsitteitä (kuten Albert Einsteinin kuuluisa lainaus esimerkissä osoittaa).

Haluan selventää syntaksia:

string[starting_index : ending_index : step]

Tässä yhteydessä tuloksena saatu merkkijono on muodostettu ensimmäisestä yhdenteentoista merkkiin, askelvälillä 4, mikä tarkoittaa, että jokainen neljäs merkki tältä alueelta on otettu mukaan.

Avoin viipalointi Pythonissa

Pythonissa on mahdollista jättää pois mikä tahansa viipalointilausekkeen kolmesta osasta — start, end tai step. Tätä kutsutaan avoimeksi viipaloinniksi, ja se mahdollistaa joustavammat merkkijonokäsittelyt.

Tässä ovat yleisimmät mallit:

• string[:end] — viipaloi merkkijonon alusta (ei sisällä end-indeksiä);
• string[start:] — viipaloi start-indeksistä merkkijonon loppuun;
• string[start:end] — viipaloi kahden indeksin väliltä, jättäen askeleen pois;
• string[-4:] — viipaloi merkkijonon viimeiset 4 merkkiä käyttäen negatiivista indeksointia;
• string[::2] — viipaloi koko merkkijonon, ottaen joka toisen merkin.

Nämä vaihtoehdot ovat hyödyllisiä, kun käsitellään tuntemattoman tai vaihtelevan pituista merkkijonoa, tai kun viipalointimalli on tärkeämpi kuin kiinteät sijainnit.